keskiviikko 31. tammikuuta 2018

Näppäimistön näpyttely on pian historiaa...

Niin ja seuraava vaihe on siru pääkopassa ja kaikki toimii ajatuksen voimalla, näin se menee...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Teknologia


Näppäimistön näpyttely on pian historiaa, kun kaikki hoituu ääniohjauksella – näin lupaa maailman suurimman pilvipalvelun ”evankelista”

HS tapasi Julien Simonin, joka oli puhumassa Amazonin pilvipalveluiden järjestämässä tilaisuudessa Helsingissä. Simon saarnaa ääniohjauksen ilosanomaa.








Tulevaisuudessa kuuloke ja mikrofoni voivat muodostua tärkeimmiksi mukana kulkeviksi laitteiksi.
KUN Julien Simon ajattelee tulevaisuutta, hän näkee ihmisten puhuvan laitteilleen kaduilla. Laitteissa ei olisi näppäimistöjä, vaan ne keräisivät äänikomennot esimerkiksi kaulassa roikkuen.




Julien Simon.
Simonin tulevaisuus­kuvassa ihmiset vuoro­vaikuttavat laittei­den kanssa niin sujuvasti, että he unohtavat vasta­puolen olevan kone. Laitteen pitäisi kommuni­koida kuin älykäs ihminen.

Kiinnostavan visiosta tekee se, että Julien Simon on maailman suurimman pilvipalvelun Amazon Web Servicen (AWS) palveluksessa.

Hän tietää, mistä puhuu.

Simon kiertää Eurooppaa tittelinään ”pääevankelista” kertomassa ohjelmistokehittäjille ja yrityksille, miten pilvipalveluita ja tekoälyä voi hyödyntää.

AWS tarjoaa yrityksille kapasiteettia ja säilytystilaa. Myös HS.fi käyttää AWS:n palveluita. Jos niitä ei olisi, joutuisimme rakentamaan omia konesaleja Sanomatalon alakertaan. Kävijäpiikkien, kuten vaali-illan, aikaan koneita pitäisi raahata saliin paljon normaalia enemmän.

AWS:n palveluita käyttää myös teknologiayhtiö Amazon, josta AWS aikanaan irtautui omaksi yrityksekseen. Muita AWS:n asiakkaita ovat esimerkiksi Netflix, Spotify ja Supercell.

VUODEN alussa kohistiin Meltdown- ja Spectre-haavoittuvuuksista, joiden asiantuntijat sanoivat haavoittavan eniten pilvipalveluita.

Simonin mukaan AWS on Intelille niin suuri asiakas, että korjaustoimenpiteitä oli ehditty tehdä jo hyvä tovi ennen asian julkistamista.

”Näiden haavoittuvuuksien osalta kaikki on jo kunnossa, mutta turvallisuus on asia, jonka kanssa kamppailemme jatkuvasti”, Simon sanoo.

KOSKA AWS:n teknologiat ja sovellutukset yltävät niin laajalle, on kiinnostava kuunnella heidän edustajansa mietteitä tulevaisuudesta.

Palataan vielä Simonin visioon:

Tulevaisuudessa ihmisillä ei ole näpyteltäviä laitteita, vaan saumattoman ääniohjauksen avulla voi esimerkiksi tilata taksin, varata lennot, lähettää viestit ja käynnistää auton.

”Miksi tarvitsisimme näihin asioihin laitteita ja näpyttelyä?” Simon kysyy.

BMW on jo ilmoittanut ottavansa ääniavustaja Alexan autoihinsa. Asiasta kertoi viime syksynä esimerkiksi The Verge -lehti.

MAINITSEN Simonille, että suomalaisesta ääniohjaus tuntuu vielä varsin epäkäytännölliseltä. Suomeksi toimivia palveluita on niin vähän, että ääniohjaukselle on hankala keksiä järkeviä käyttötarkoituksia. Purnasin aiheesta myös kolumnissa viime syksynä.

Simon myöntää, ettei suomen kieli ole puheentunnistuksen kehittäjien listan kärkipäässä. Amazonin Echo-älykotijärjestelmääkään ei saa suomeksi. Pikkuhiljaa puheen tunnistus tekstiksi ja tekstin tunnistus puheeksi rantautunee silti tännekin.

SIMON haluaa puhua ääniohjauksesta, koska AWS on rakentanut asiakkaiden käyttöön chatbotin eli juttelijan aikomuksia ennakoivan keskustelurobotin. Automatisoidut asiakaspalveluchatit ovat jo tuttuja meillekin, ja HS kirjoitti aiheesta huhtikuussa, mutta Simon puhuu lähinnä chattien ääniohjatuista versioista.

Jos asiakkaat ottavat ne käyttöön niin laajasti kuin Simon toivoo, mekin ohjaamme pian palveluitamme jutellen.

Ääniohjauksen yleistyminen luo Simonin mukaan myös uuden ammattikunnan: äänikäyttöliittymien suunnittelijat.

Käyttöliittymäsuunnittelu (englanniksi user interface design) on muodostunut kriittisen tärkeäksi työksi, mutta ääniohjauksen suunnittelu vaatii Simonin mukaan oman erikoistumisalansa.

”Se tekee kaikkien elämästä helpompaa, jos laitteita voi käyttää jutellen ja koskematta mihinkään. Sujuva käyttö vaatii sujuvan käyttöliittymän”, Simon sanoo.

ESIMERKKI sujuvuudesta on Amazon Go -ruokakauppa, joka avattiin tällä viikolla Yhdysvaltojen Seattlessa. Siellä asiakas skannaa QR-koodin puhelimestaan kaupan ovella, hakee ostoksensa ja kävelee ulos.

Ei kassoja, ei jonotusta.

Ostokset laskutetaan automaattisesti ja kuitti tulee puhelimeen käynnin jälkeen. Järjestelmä toimii AWS:n avulla, ja tuotteet tunnistetaan katossa olevien kameroiden kuvista. Kaupan toimintaan voi tutustua tarkemmin sen omilla sivuilla.

JULIEN Simon kokeili kauppaa jo kesällä. Hän yritti tietysti harhauttaa systeemiä.

”Otin hyllystä kolme suklaapatukkaa, mutta vaivihkaa palautin niistä kaksi. Minua laskutettiin oikein eli vain yhdestä patukasta”, Simon sanoo.

Ensimmäinen Ruotsin Haaparannalla-käynti vuoden 2018 puolella...

Kävimme tänään keskiviikkona 31.01.2018 Ruotsin Haaparannalla. Moottoritie oli hyvässä kunnossa kevyen suolakäsittelyn jäljiltä. Lämmpötila tien pinnassa keskimäärin -8 ja ilman lämpötila samoin -8 Celsiusastetta.

Ensin perinteinen ICA MAX- käynti tuttuine ostoksineen. Sitten Systembolaget, pari viinipulloa ja tällä kerralla vaimoni kävi pikakäynnin myös  IKEA:ssa.

Minä istuskelin tuloaulassa uusilla sohvilla. Eivät tuntuneet kovin mukavilta istuttavilta minun makuuni. Vähän oli väkeä liikkeellä, tosi vähän. 

Tuskin Ingvar Kampradin (30. maaliskuuta 1926 Ljungby – 27. tammikuuta 2018 LiatorpÄlmhultin kunta) kuolemalla oli asiaan vaikutusta. Väki ei ollut muutoin vaan liikkeellä. Ingvar Kampradin kuva, muistokynttilät ja muistokirja olivat sisääntuloaulassa esillä. Kävin kirjoittamassa nimeni ja kotipaikkakuntani kirjaan...

Ihmisiä tuli ja meni harvakseltaan. Tällä kerralla näin pari tuttua.

Pois lähtiessämme ajoimme uuden rajanpinnan Matkailukeskuksen/linja-autoaseman ohi ja totesimme, että Haaparannan Barents Centerin rakentaminen ei ole vieläkään käynnistynyt. 

Samat betonipaalut olivat pystyssa kuin viimeksi käydessämme.

Kaupparakennuksen, monitoimiareenan ja Haaparannan lukion rakentajaksi aikoinaan valittu rakennusliike on ainakin kertaalleen vaihtunut ja aikataulut paukkuvat oikein kunnolla...

Paluumatkalla Kemiin saimme ihastella keskitalven säätä.

maanantai 29. tammikuuta 2018

Keskustalla ja SDP:llä on hätää myydä asti vai onko sittenkään...

Joku paikallinen populistipoliitikko totesi: "Vaaleja tulee ja menee, nyt kovasti aktiivitoimenpiteitä sen puolesta, että istuva porvarihallitus saadaan oikeaan osoitteeseen eli roskakoriin."  Entä sitten?

Presidentinvaalit olivat tällä kerralla aika lailla poikkeukselliset monella tavalla. Ennakkoasetelma oli niin kristallinkirkas lopputuloksen kannalta ennakkoon, että harvoin näin tapahtuu Suomessa normaalioloissa. 
Kekkosen ajat olivat oma lukunsa, jolloin silloinen Neuvostoliitto päällepäsmäröi = ohjaili valintoja.

Väitetään, että Suomen tämänhetkisistä suurpuolueista Keskustalla ja SDP:llä on hätää myydä asti vai onko sittenkään...
Seuraavissa eduskuntavaaleissa pakkaa luonnollisesti sekoittavat marginaaliset > Siniset ja Kansalaispuolue. 

Kunhan Keskusta ja SDP saavat rivit taas koottua, ryhdistäydyttyä, alkaa eduskuntavaalipeli toden teolla. 
Tosin jotkut hurjat ennakoivat jo nykyhallituksen hajoamista ja uusia eduskuntavaaleja etuajassa. Tuskin nyt sentään...


sunnuntai 28. tammikuuta 2018

Suomen presidentinvaali on ohi...

Suomen presidentinvaali 2018 järjestettiin 28. tammikuuta 2018. Vaaleissa valittiin Suomen tasavallan presidentti toimikaudelle 2018–2024. 

Valituksi tuli ennakkosuosikki Sauli Niinistö - onnittelut!

Veikkasin 17.01.2018 lopputuloksen, vaikka olen tavattoman huono, tumpelo perinteisissä veikkaustouhuissa. 
Silloin näkemykseni mukaan lopputulos olisi seuraava - plus-miinus yhden prosentin virhemarginaalilla:

Sauli Niinistö 65,5%
Pekka Haavisto 10,0%
Laura Huhtasaari 9,5%
Matti Vanhanen 5,0%
Paavo Väyrynen 4,0%
Tuula Haatainen 2,5%
Merja Kyllönen 2,0%
Nils Torvalds 1,5%
___________________________

Tänään lopputulos on seuraava:

Sauli Niinistö 62,7%
Pekka Haavisto 12,4%
Laura Huhtasaari 6,9%
Paavo Väyrynen 6,2%
Matti Vanhanen 4,1%
Tuula Haatainen 3,3%
Merja Kyllönen 3,0%

Nils Torvalds 1,5%

Ei tuo rypistykseni aivan pieleen mennyt...

Sähkösavustin on sitten kasattu...

Ostimme yli kaksi vuotta sitten sähkösavustimen. Miksi? Siksi, että rajanaapurimme taannoin kertoi sellaisen hankkineensa ja olevan siihen tyytyväinen. Toisaalta taisipa siihen silloinen tarjoushintakin hiukan ostopäätöksessä vaikuttaa.

No joka tapauksessa tänään iltapäivällä hain sisävarastosta paketin, avasin sen ja aloin kasata BBQ King sähkösavustin 1000 w ohjeiden mukaan. Kerrankin oli selkeät ohjeet > kuvat ja tekstit...

Käytössämme on ollut vuosikymmeniä pihanperällä iso, ruostumattomasta teräksestä Kemin ammattioppilaitoksella oppilastyönä tehty savustuslaatikko, joka joskus talviaikaankin on kaivettu lumihangen sisältä käyttöön.

Nyt ei tarvitse kaivella, sillä terassilla voi sähkösavustinta viritellä käyttöön. Pakastimessa on pari siikaa, joten...

Termi viides kolonna on realiteetti - Suomessakin...

Hmmmmm - vai niin - onpahan asenteellinen artikkeli kolumnin kirjoittajan taholta. Toisaalta harvoinpa asioita lisäksi onnistutaan sekoittamaan niin paljon kuin alla olevassa. Toimittajankin - Tommi Niemisen - pitäisi ymmärtää, että maailma, Eurooppa ja Itämeren alue ei ole vuoden 2014 jälkeen entisellään...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Puolustusministeri heitti epäilyksen varjon 105 000 kaksoiskansalaisen ylle, koska valtiojohdon on kierrettävä V-sanaa


Kaksoiskansalaisten kategorinen virkakielto on lainsäädännöllinen letto, jossa kumisaapas saattaa hörpätä ensiaskeleella, kirjoittaa kolumnissaan Tommi Nieminen.

TERMI viides kolonna syntyi Espanjan sisällissodassa.

Kansallismielisten kenraali Emilio Mola johdatti joukkonsa Madridiin lokakuussa 1936. Kun Molalta kysyttiin, mikä hänen neljästä kolonnastaan valloittaisi kaupungin, Mola vastasi: ”Viides kolonna.”


Hän tarkoitti Madridissa jo valmiiksi piileskelleitä kansallismielisten kannattajia. Heidän tehtävänsä olisi yllättää muut madridilaiset ja vallata kaupunki. Muiden madridilaisten silmissä kyse oli maanpettureista.

Tällä viikolla fraasi lämmitettiin uudelleen Suomessa.

PUOLUSTUSMINISTERI Jussi Niinistö (sin) puhui maanantaina maanpuolustuskurssilaisille tärkeästä asiasta: vaarasta, että Venäjä pääsisi soluttautumaan Suomen turvallisuuskoneistoon.

Uhka on todellinen. Venäjä on tehnyt vuosina 2008–2018 – eli ajanjaksolla Georgian sodasta Syyrian ja Itä-Ukrainan sotiin – selväksi, ettei Kremlillä ole pidäkkeitä, kun se huolehtii Venäjän eduista. Miksipä se ei voisi soluttautua Suomen hallintoon?

Silti oli luettava Jussi Niinistön puhe useampaan kertaan. Hän kertoi tähtäävänsä uuteen sotilaslakiin, joka mahdollistaisi sotilasvirkoihin vain ne suomalaiset, joilla on pelkästään Suomen kansalaisuus.

Ministerin perustelu oli kypsä kuin valomiekkataisteluun valmistautuvalla esikoululaisella: ”Viides kolonna on torjuttava jo rauhan aikana. Meillä tulee olla sadan prosentin luottamus niihin henkilöihin, joita nimitämme maanpuolustuksen avaintehtäviin. Niin ikään näillä henkilöillä tulee olla sadan prosentin lojaliteetti Suomeen.”

Pysäytetäänpä tähän. Keitä nuo Troijan hevosen sotilaat ovat?

Suomessa oli vuonna 2016 aika tarkalleen 105 000 kaksoiskansalaista. Heistä Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisia oli vain 27 000, joten lähes 80 000 Suomen kaksoiskansalaisella on jonkin muun kuin Venäjän kansalaisuus. Seuraavaksi eniten oli Ruotsin, Somalian, Viron ja Yhdysvaltojen kansalaisuuksia.

Koska Niinistön on vaikea puhua siitä, mistä olisi puhuttava, hän puhuu kaksoiskansalaisista yleisellä tasolla. Jos siis tarkkoja ollaan, yksi potentiaalinen viidennen kolonnan jäsen on Niinistön hallituskollega Anne­ Berner (kesk), Suomen ja Sveitsin kaksoiskansalainen.

TOTTA KAI Jussi Niinistö puhui Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisista.

Koska valtiojohdon on kierrettävä V-sanaa kuin tankotanssija kiertää tankoaan, Niinistö piilotti asian­ rivien väliin. Hän jyrisi puheen alkuosassa Krimin miehityksestä ja Itä-Ukrainan sodasta. Niistä hän siirtyi sujuvasti kaksoiskansalaisiimme.

Itse asia on selvä. Etenkään puolustusvoimiemme ylemmällä upseeristolla ei voi olla eturistiriitoja Suomen ja jonkin toisen valtion välillä. Kenraaleista nyt puhumattakaan.

Upseereista tehtävien turvallisuusselvitysten on oltava aukottomia, sillä lojaliteetti Suomeen ei voi horjua.

Luottamus on vaikeampi määre. Se on erityisen vaarallinen sana poliitikolle. Kun ministeri puhuu sataprosenttisesta luottamuksesta, pitää kysyä, kenen luottamuksesta on kyse. Onko upseerien tapauksessa kyse ministeri Niinistön luottamuksesta? Valtiojohdon? Suojelupoliisin? Kansan?

Otetaan esimerkki luottamuksesta. Sipilän hallitukseen eli Jussi Niinistön työyhteisöön luotti viime vuonna 31 prosenttia suomalaisista. Näin kertoi Taloudellisen tiedotustoimiston ja T-Median joulukuussa julkaisema iso Kansan arvot 2017 -tutkimus.

Suomalaisista 69 prosenttia ei luottanut hallitukseen.

Siinä teille se kuudes kolonna.

MINISTERI Niinistöllä on ilmeinen halu jättää polttomerkkinsä Suomen puolustushallintoon. Hallituksella on kautta jäljellä runsas vuosi.

Kaksoiskansalaisten virkakielto on lainsäädännöllinen letto, jossa kumisaapas saattaa hörpätä ensiaskeleella.

Suunnitteilla on jo muutoksia niin sotilaslakiin, virkamieslakiin kuin kansalaisuuslakiinkin. Mutta voiko Suomi noin vain stumpata 105 000 Suomen kansalaista paarialuokkaan, jossa heidät on suljettu turvallisuuspoliittisesti tärkeistä tehtävistä?

Yhdenvertaisuus on kuitenkin perustuslakimme tukipuu.

On siis keksittävä kiertotie.

Presidentti Sauli Niinistö pohti jo marraskuussa 2016, voisiko kaksoiskansalaisuutta rajoittaa ihmisiltä, joilla on toinen kansalaisuus sellaisessa maassa, joka ei hyväksy kaksoiskansalaisuutta. (Lue: Venäjällä.)

Venäjän näkökulmasta Venäjän kansalainen on vain Venäjän kansalainen ja lojaali vain Venäjälle. Piste. Siksi Suomessa pelätään, että Venäjä voisi painostaa keskeisissä viroissa olevia Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisia silloin, kun nämä vierailevat Venäjän maaperällä.

Supo on vihjannut, että tällaista myös tapahtuu.

LAKIUUDISTUKSET ovat levällään. Vielä toistaiseksi Suomen val­tiojohdon on oltava kuin ei olisikaan.

Kun pääministeri Juha Sipilä (kesk) vieraili syyskuussa Moskovassa tapaamassa virkaveljeään Dmitri Medve­deviä, Sipilä korosti, ettei Suomessa tekeillä oleva selvitys kaksoiskansalaisuuden rajoittamisesta ole ”suunnattu mitään maata vastaan”.

Kuten niin usein Suomen ja Venäjän välillä kyse oli taas kerran siitä, että toinen on sanovinaan jotain ja toinen on kuuntelevinaan ja vastaavinaan.

Medvedev toivotti Suomelle onnea asian selvittämiseen.