Kuka?
Bruce Jones
Amerikkalaisen Brookings-ajatushautomon ulkopoliittisen ohjelman johtaja.
Yhdysvaltalaisen Stanfordin yliopiston vieraileva professori.
Sitran uuden kansainvälisten asiantuntijoiden neuvoston jäsen.
Kansainvälisen politiikan tohtori London School of Economics -yliopistosta.
Tehnyt pitkän uran YK-diplomaattina.
Miten ratkaista Syyrian sisällissota? Miten kukistaa terroristijärjestö Isis?
Amerikkalaisen Brookings-ajatushautomon ulkopoliittisen ohjelman johtajalla
Bruce Jonesilla on vastaus: Yhdysvaltojen on palattava näyttämölle voimalla.
”Lähi-idässä on käynnistymässä erittäin pitkä ja väkivaltainen kamppailu siitä, kuka aluetta hallitsee.”
Alueen valtiot eivät enää kykene puolustamaan länsimaiden ensimmäisen maailmansodan jälkeen kartalle piirtämiä rajoja, Jones sanoo. Valta on siirtynyt niille, jotka haluavat kumota vanhan järjestyksen.
”Jos emme ota tilannetta haltuun, edessä on erittäin vaarallinen ja epävakaa maailma. Nykyinen pakolaiskriisi on vain jäävuoren huippu.”
Yhdysvaltojen pitäisi yhdessä EU:n kanssa lähettää kymmenientuhansien sotilaiden joukko Syyriaan, äskettäin Helsingissä vieraillut Jones sanoo. Hän korostaa, ettei tarkoita Irakin tai Afganistanin kaltaista valtavaa valtionrakennusoperaatiota.
”Se ei olisi viisasta. Mutta Pohjois-Syyrian tilanne on välttämätöntä vakauttaa 30 000–50 000 sotilaan voimin. Näin padottaisiin myös pakolaisten tuloa.”
Jones uskoo, että Yhdysvaltain seuraava presidentti, joka valitaan ensi vuoden lopulla, lähettää merkittävän sotajoukon Syyriaan.
Jonesin näkemykset ovat mielenkiintoisia, koska ne edustavat Yhdysvaltain ulkopoliittisen eliitin ajattelua. Entisen apulaisulkoministeri Strobe Talbottin johtama Brookings-instituutti on täynnä entisten ja nykyisen hallinnon asiantuntijoita.”
Barack Obama ei niin tule tekemään, koska hänen mielessään kummittelee Irak. Eikä meillä oikeastaan olisi aikaa odotella ensi vuoteen.”
Ajatushautomon vaikutus Yhdysvaltain politiikkaan on merkittävä. Ei ole sattumaa, että presidenttiehdokas
Hillary Clinton päätti syyskuussa pitää suuren ulkopoliittisen linjapuheensa juuri Brookingsissa.
Euroopan unioni pyrkii tällä hetkellä puuttumaan pakolaisten määrään rahoittamalla Turkkia. Strategia on hyvin pinnallinen, Jones sanoo, ja sillä on vain väliaikaisia vaikutuksia.
”Jos haluamme vähentää syyrialaisten kärsimystä ja pakolaisvirtaa, meidän täytyy vakauttaa tiettyjä osia Syyriasta. Se ei tule onnistumaan ilman merkittävää sotilaallista panostusta.”
Jonesilta ei heru sympatiaa pelolle, että esimerkiksi sotilaita lähettävä Suomi joutuisi Isisin maalitauluksi.
”On toiveajattelua, että joku maa voi eristää itsensä uhalta pidättäytymällä sotilaallisesta toiminnasta.”
Sitä paitsi Yhdysvallat ei suostu lähettämään sotilaita ilman EU:n tukea, Jones uskoo. Paras vaihtoehto olisikin hänen mielestään arabien, eurooppalaisten, turkkilaisten ja amerikkalaisten yhteinen armeija.
Syyrian tilanteen ratkaisemiseksi on olennaista, että myös Turkki ja Saudi-Arabia ovat yhteistyöhaluisia.
”Turkki on äärimmäisen monimutkainen tapaus.”
Nato-maa Turkki on virallisesti sodassa Isisin kanssa, mutta pommittaa samalla terroristijärjestöä vastaan kamppailevia kurdeja. Se myös antaa Isisin ajaa öljyrekkojaan Syyrian ja Turkin rajan yli keskellä kirkasta päivää.
Toinen ongelmatapaus on Saudi-Arabia, jonka tilanne Isisin suhteen on jakomielinen. Saudi-kuninkaalliset ovat levittäneet Isisin ääri-islamistista ideologiaa, wahhabismia, 1960-luvulta saakka. Isis saa rahaa muun muassa järjestöön sympaattisesti suhtautuvilta saudiliikemiehiltä. Samaan aikaan Saudi-Arabia on sodassa Isisiä vastaan.
Jones levittelee käsiään.
”Jos meillä olisi fossiilivapaa talous, kätemme eivät olisi niin sidotut. Mitä voimme tehdä? Lopettaa saudien öljyn ostamisen? Tilanne on hyvin vaikea.”
Toisaalta saudit ovat jo tehneet paljon Isisille menevien rahavirtojen tukkimiseksi, Jones vakuuttaa. ”He ovat myös merkittävä tiedustelukumppani Isisiä vastaan.”
Sotilaiden lähettäminen Syyriaan voisi Jonesin mukaan mahdollistaa kompromissin Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä. Se tarkoittaisi, ettei Venäjä enää vaatisi Syyrian diktaattorin
Bashar al-Assadin pysyvän vallassa.
”Kyse ei ole siitä, voivatko länsimaat hyväksyä Assadin, vaan siitä voiko hän johtaa vakaata Syyriaa. Ja vastaus on selvästi kielteinen.”
”Assadin tukeminen olisi länsimaille ratkaiseva virhe. Mutta on väärin ajatella, että maan vakauttamiseksi ei voida tehdä mitään niin kauan kuin hän on jollain tavalla kuvioissa.”
Jones on vakuuttunut, että Venäjän presidentti Vladimir Putin tulee käyttämään Ukrainaa pelinappulana Syyriassa.
”On olemassa merkittävä vaara, että länsimaat suostuvat jättämään Ukrainan Venäjän vaikutuspiiriin saadakseen Putinin mukaan Isisin ja Assadin vastaiseen rintamaan.”
Jonesin mukaan näin ei saa antaa tapahtua.
”Voimme tehdä Putinin kanssa opportunistista yhteistyötä, mutta emme koskaan saa unohtaa että nykyinen Venäjä on vakava uhka lännelle.”
