lauantai 31. tammikuuta 2015

Oikeuden eteen kannattaa taistella...

Selailin hetki sitten vanhan pöytäkalenterini välissä olleita papereita. Löysin paperilappusen, jossa jostain vuosia sitten televisiossa olleesta dokumenttiohjelmasta olin kirjoittanut irrallisen lauseen. 

"Oikeuden eteen kannattaa taistella, vaikka sitä ei saisikaan. Se antaa kuitenkin elämälle merkityksen..."

Em. sanat irrallaankin tuntuvat tärkeiltä, merkityksellisiltä. Eipä tuota kannata lähteä kummemmin selittelemään.

Jotenkin takaraivoon hiipivät myös mm. Emilio (Viva) Zapataan liitetyt kuuluisat sanat, joita en kuitenkaan lähde sekoittamaan edellä mainittuun...

Puuta pesään...


Energia-asiat ovat yhä tärkeämmässä roolissa Suomessa lähitulevaisuudessa. Nimenomaan pientaloissakin olisi syytä olla vara- ja/tai lisälämmönlähteenä varaava takka ja mikä ettei - leivinuunikin tarvittaessa.

Olen opetellut vuodesta 1982 lähtien rakentamamme/rakennuttamamme omakotitalon varaavan takan sytyttämistä ja luonnollisesti puiden polttamista takassa. 

Olen keskustellut asiasta niin sanottujen asiantuntijoiden kanssa useinkin ja selaillut silloin tällöin vielä nykyisinkin netistä erilaisia ohjeistuksia, jopa vilkaissut asiaan liittyviä, asiantuntevia keskustelupalstoja ottamatta niihin kuitenkaan itse osaa.
Asiaan löytyy paljon hyviä ohjeita, vinkkejä, mutta loppujen lopuksi itse on tehtävä tykönään – tässä tapauksessa oman takan ääressä – oikeat tai ainakin omasta mielestä oikealta tuntuvat ratkaisut.

Nykyisen päätalomme takan sytyttäminen ja puiden polttaminen sujuu jo kohtalaisen hyvin, vaikka joskus ilmanaloista riippuen saatta tulla vieläkin yllätyksiä, takka äksyilee ja saattaa vieläkin tuprautella savuja sisään - tosin erittäin harvoin.

Meneillään olevan aktiivilämmityskauden aikana olemme lämmittäneet massiivista, varaavaa päärakennuksen takkaa poikkeuksellisen paljon.

Melkein joka toinen, vähintääkin joka kolmas päivä. Kaadoimme viime vuonna loppukesästä tointiltamme neljä noin 50 vuotta vanhaa mäntyä, joten puuta on kyllä polttaa saakka, tosin sekaan on pantava jonkin verran ylivuotista koivua...

Päärakennuksessa on 2-aikatarifinen sähkölämmitys peruslämpönä. Lisäksi hankimme rapiat kaksi vuotta sitten ilmalämpöpumpun, joka on osoittautunut hyväksi ja käyttökelpoiseski lämmönlähteeksi...

Olemme rakentaneet/rakennuttaneet tontillemme päätalon ja varaston lisäksi poikkeusluvalla kolmannen rakennuksen, Pikkuolen (entinen Ekoateljee) noin kymmenen vuoden aikana. Se valmistui lopullisesti alkukesästä 2009.

Mitä ihmeen Pikkupuoli?

Se on mielenkiintoinen, osittain 2-kerroksinen noin 80 neliömetrin rakennus ja siinä on mielestäni mielenkiintoisia materiaalivalintoja ja ratkaisuja.

Pikkupuolia oli ennen vanhaan varsinkin pikkukaupungeissa paljon. Monet nuoret parit aloittivat yhteiselonsa pikkupuolelta, usein nykyaikaan verrattuna hyvin vaatimattomissa asuinolosuhteissa. Sanonta – vesi tulee ja menee, kunhan jaksaa kantaa – kuvaa hyvin vallinneita olosuhteita. Luonnollisesti klapien teko, sisään kanto ja lämmittäminen olivat jokapäiväistä elämää siihen maailman aikaan.

Niin, yksi mielenkiintoinen kokonaisuus meidän uudella pikkupuolella on kohtalaisen massiivinen leivinuuni-varaava takka-kokonaisuus. Se on raju lämmönlähde tarvittaessa. Muutoin rakennuksessa on lattialämmitys peruslämpönä.

Meillä takoista ja leivinuunista puutuhka palautuu - luonnollisesti - puiden ja pensaiden juurille.





Karttakuvaa Itä-Ukrainasta - ettei totuus pääse unohtumaan...

Tänään lauantaina 31.01.2015 Helsingin Sanomien mukaan rauhanneuvottelut = tulitaukoneuvottelut alkoivat - hyvä niin. Toivottavasti ne johtavat - viimeinkin - pysyvään tulitaukoon > rauhaan... 

Alla olevan artikkelin kuolleet sotilaat ovat ilmeisesti ukrainalaisia. Elämme globaalissa, avoimessa ja läpinäkyvässä maailmassa, joten jostakin lienee saatavissa luvut kuolleista separatisteistä ja venäläisistä sotilaista/vihreistä pienistä naamiomiehistä.

Tänään sunnuntaina 01.02.2015 toiveet tulitauosta puhumattakaan pysyvästä raurasta saa unohtaa. Neuvottelut katkesivat todennäköisesti ennen kuin ne olivat edes alkaneet.

Uutistietojen mukaan separatisteillä oli ns. vilttiketjun miehet paikalla. Sotatila jatkuu entisellään, kukaties taistelut käyvät kiivaimpana kuin aikaisemmin; täydellistä tuhoa, siviiliuhreja ja lisää pakolaisia odotettavissa...


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Ukrainan rauhanneuvottelut alkoivat – vuorokaudessa kuollut 15 sotilasta

ULKOMAAT  




Ukrainan rauhanneuvottelut alkoivat kello 16 Suomen aikaa Valko-Venäjän pääkaupunki Minskissä.
Paikalla ovat Ukrainan, Venäjän, Euroopan turvallisuusjärjestö Etyjin ja Itä-Ukrainan kapinallisten edustajat.
Tavoitteena on yrittää uudestaan perjantaina peruuntuneita rauhanneuvotteluita.
Tykistötuli on jatkunut Itä-Ukrainassa perjantaina ja lauantaina. Taisteluissa on viimeisen 24 tunnin aikana kuollut 15 sotilasta ja haavoittunut 30, sanoi Ukrainan puolustusministeri Stepan Poltorak lauantaina.

Puolustusministeri Poltorak sanoi lisäksi, että taistelut ovat olleet erityisen kiivaita Debaltseven kaupungin ympäristössä. 
Ukrainan Venäjän-mieliset kapinalliset ovat motittaneet kaupungin lähes täysin. 
Debaltseve on rautateiden risteysasema, jossa asui ennen sotaa 30 000 asukasta.
Lisäksi kapinalliset hyökkäävät Debaltseven naapurikaupungissa Vuhlehirskissä.

Ukrainan armeijan tiedottaja Andrii Lysenko sanoi erillisessä tiedotustilaisuudessa, että tilanne on pahin juuri Vuhlehirskissä, mutta että kapinalliset uhkaavat edelleen myös Mariupolin isoa satamakaupunkia.


Kyllä! Ei taika- mutta älylaatikko, suomalaista huippuosaamista...

Alla oleva artikkeli on mielenkintoinen. En puutu äitiyspakkauksen sisältöön. Jos ja kun itse pakkauslaatikko on suunniteltu ja tehty kotimaisesta tuotteesta/raaka-aineista, pakkauskartongista, aaltopahvista, se on tavallaan älylaatikko.

Miksi?

Siksi, että se on valmistettu huipputeknologiaa sisältävässä tuotantoprosessissa huippuammattilaisten valvonnassa - suomalaista huippuosaamista... 



Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:



Äitiyspakkauksen laatikko herättää ulkomailla hämmästystä – pakkausta pidetään taikalaatikkona

KOTIMAA  
SIRPA RÄIHÄ / HS
Viime vuoden äitiyspakkauksen vaatteet näyttivät tältä.
Viime vuoden äitiyspakkauksen vaatteet näyttivät tältä.
Kelan äitiyspakkauksesta on syntynyt ulkomailla erikoisia harhakäsityksiä. Osa  ulkomaisista kyselijöistä näyttäisi luulevan, että äitiyslaatikko on jonkinlainen "taikalaatikko", joka ehkäisee lapsikuolleisuutta, kerrotaan Kelasta.
Äitiyspakkaus nousi kansainväliseen julkisuuteen viime vuonna kun BBC uutisoi siitä. Äitiyspakkauksen kerrottiin olevan yhteydessä Suomen hyvin mataliin lapsikuolleisuuslukuihin.
"Meille on tullut hyvin paljon kyselyjä tämän laatikon materiaaleista. Ei oikein ymmärretä, että tämä on kokonaisuus minkä avulla saadaan odottavat äidit terveydenhuollon piiriin", Kelan vakuutussihteeri Veera Petäjä kertoo.
"Osa kyselijöistä luulee, että itse laatikossa on jokin hämmästyttävä taikamateriaali, joka pitää vauvan hengissä."
Äitiyspakkaus on kyllä yhteydessä matalaan lapsikuolleisuuteen, sanoo Petäjä, mutta se johtuu siitä, että laatikon saamisen ehtoihin kuuluu raskausajan terveystarkastus.
"Näin kaikki mahdolliset riskitekijät havaitaan hyvin varhaisessa vaiheessa. Tämä avulla saamme suurimman osan raskaana olevista naisista terveyspalveluiden piiriin."
RONI REKOMAA / LEHTIKUVA
Tältä äitiyspakkauksen sisältö näytti vuonna 2012.
Tältä äitiyspakkauksen sisältö näytti vuonna 2012.
Kiinnostus suomalaista äitiyspakkausta kohtaan räjähti sen jälkeen, kun BBC uutisoi siitä. Kelalle on tullut jutun jälkeen satoja kyselyitä, että myydäänkö sitä ulkomaille. Suurin osa kyselyistä tulee eri maiden erilaisilta organisaatioilta, jotka haluaisivat versioida pakkauksen oman maansa tarpeisiin.
Viimeisimmät kyselyt ovat tulleet Yhdysvalloista, Zimbabwesta, Australiasta, Kanadasta, Kolumbiasta ja El Salvadorista.
Esimerkiksi Zimbabwesta tullut kysely tuli viranomaistahoilta. Maa haluaisi kehittää omanlaisen äitiyspakkauksen palveluineen vähentääkseen lapsikuolleisuutta.
Äitiyspakkaus herättää edelleen hyvin paljon huomiota myös Suomessa, vahvistaa Petäjä. Eniten keskustelua herättää pakkauksessa tulevien vaatteiden värit ja koko. 
ARI-VEIKKO PELTONEN
Äitiyspakkaus vuonna 2005.
Äitiyspakkaus vuonna 2005.
Vaatteita pidetään usein väärän värisinä ja kokoisina. "Minulle on huudettu puhelimessa kurkku suorana, että pakkauksen vaatteet ovat rumia", Petäjä kertoo.
"Paljon vaaditaan mukaan vaaleanpunaisia vaatteita tytöille. Osa ihmisistä haluaisi pojille ja tytöille suunnatut pakkaukset erikseen, joista jokainen voisi itse valita."
Petäjän mukaan pakkaukseen valittavissa vaatteissa pyritään aina mahdollisimman neutraaleihin väreihin, jotka sopisivat sekä tytöille että pojille. "Osa on sitä mieltä, että turkoosi ja vaaleansininen eivät missään tapauksessa sovi tytöille ja siitä tulee joillekin paha mieli."
Petäjä muistuttaa, että Kelalla on rajallinen määrä vaihtoehtoja, mistä uuden pakkauksen vaatteet valitaan. Toinen yleinen palaute on pakkauksessa tulevan talvihaalarin koko. "Moni on valitettavasti pahoittanut mielensä siitä, että haalari on ollut vauvalle liian iso ensimmäisenä talvena, mutta seuraavana talvena jo liian pieni."
PENTTI KOSKINEN / HS
Äitiyspakkaus vuosimallia 1971.
Äitiyspakkaus vuosimallia 1971.
Kela kerää jatkuvasti tietoa käyttäjien toiveista ja pyrkii uudistamaan äitiyspakkausta toiveiden mukaiseksi. Eniten uusiin pakkauksiin on toivottu enemmän harsoliinoja, pienempiä vaatteita, rintakumia ja kantoliinaa- tai reppua, Petäjä kertoo.
"Sitten on aika paljon tullut palautetta siitä, että retrovärit ovat out, että pitäisi saada muuta poikamaisten värien tilalle."
Kelan tämän vuoden äitiyspakkauksen julkistamisajankohta on vielä salaisuus. Ensin pitää saada jaettua kaikki edelliset pakkaukset. "Ei siirtyminen uuteen pakkaukseen kuitenkaan kesään asti mene, kyllä se huhtikuuhun mennessä vaihtuu."
Toistaiseksi Kela ei voi myydä pakkausta ulkomaille, sitä ei voida myöskään ryhtyä antamaan lahjoituksena, Petäjä sanoo. Tekeillä onkin uudistus, joka muuttaisi lakia äitiyspakkauksen osalta niin, että sitä voisi myydä ulkomaille.
JENNIINA NUMMELA
Äitiyspakkaus vuonna 2009.
Äitiyspakkaus vuonna 2009.

perjantai 30. tammikuuta 2015

Kohtuus kaikessa tai jotain sinnepäin...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta:

Näkökulmat  | 

Hallituspalkkion kohtuullisuuden määrittelyn lyhyt oppimäärä

Viime päivien keskustelussa pörssiyhtiöiden hallitusjäsenten palkkioista on kysytty niiden kohtuullisuuden perään. Kuten hyvin tiedetään, kohtuullisuuden mittaaminen luotettavasti on jokseenkin mahdotonta, sille ei ole mitään mitta-asteikkoa. Tehtävän ylivoimaisuuden tiedostaen rakensin silti mittarin, jossa kohtuullisuudelle saatiin sitä kuvaava K-luku.

Taulukko suomalaisten pörssiyhtiöiden hallitusjäsenten palkkioista ja ns. k-luvusta.
Kuva: Yle Uutisgrafiikka
Yksinkertaisin tapa mitata palkkion kohtuullisuutta on suhteuttaa palkkio yhtiön markkina-arvoon. Tällöin kohtuullisuuden sijasta voisi puhua myös omistajaystävällisyydestä, sillä hallituksen palkkiot ovat yhtiölle kulu – toiselle pienempi, toiselle isompi.
Kun Helsingin pörssin suurimpien yritysten OMX25-lista (jossa muuten on vain 24 yhtiötä) järjestetään hallituksen puheenjohtajalle maksetun palkkion mukaan, selviää, että suurimpia palkkioita maksavat Nokia, Nordea, UPM, Stora Enso, Sampo ja Outokumpu.
Vastaavasti saman listan pienimpiä palkkioita hallituksen puheenjohtajalle maksavat YIT, Orion, Fortum, Outotec, Neste Oil ja Kone, jos listalta poimitaan kuusi pienimpiä palkkioita maksavaa yritystä.
Kohtuullisuutta kuvaava K-luku saadaan, kun hallituksen puheenjohtajan palkkio jaetaan yhtiön markkina-arvolla. Saatu suhdeluku kuvastaa suoraviivaisella tavalla yhtiön hallituksen puheenjohtajan tehokkuutta: mitä pienempi luku, sen parempi tehokkuus.
Valituista yhtiöistä tehokkaimmat ja omistajaystävällisimmät puheenjohtajat löytyvät Koneesta, Fortumista ja Neste Oilista. Niissä maksetaan pienimpiä palkkiota suhteessa markkina-arvoon. Kone on tässä joukossa selvä tähtiyhtiö maksaessaan kaikkein pienintä palkkiota. Asia vain korostuu, kun Konetta vertaa Sampoon ja Nordeaan.
Tehottomia ovat UPM, Stora Enso ja Outokumpu. Hallituksen puheenjohtajan palkkio on kussakin reilusti yli 100 000 euroa vuodessa, vaikka yhtiöiden markkina-arvot ovat valuneet OMX25-listan häntäpäähän. Palkkiotasossa näyttää säilyneen yhtiöiden muinainen suuruus.
Loput yhtiöt voisi luokitella neutraaleiksi. Ne ovat joko markkina-arvoltaan hyvin suuria ja maksavat siksi erittäin kovia palkkioita tai listan pienimpiä ja maksavat kohtuullisia palkkioita. Ohessa on taulukko OMX25-listan yhtiöistä K-luvun mukaisessa järjestyksessä.
Suuria hallituspalkkioita on perusteltu kysynnän ja tarjonnan periaatteella: päteviä henkilöitä ei saada, elleivät palkkiot ole kansainvälisesti kilpailukykyisellä tasolla. Raha on siis keskeinen kannustin olla käytettävissä jonkin suurehkon pörssiyhtiön hallitukseen. Olletikin tietenkin vasta sen jälkeen, että henkilöllä on jotain erityistä osaamista ja annettavaa yhtiölle.
Lisäksi palkkioiden puolestapuhujat ovat maininneet suuren vastuun, joka painaa pörssiyhtiön hallituksen jäsenten hartioita. Kun hallitus huolestuu pörssiyhtiön kannattavuudesta, ensimmäisenä potkut saakin yleensä hallituksen nimittämä toimitusjohtaja. Vasta viimeiseksi hallitus asettuu peilin ääreen.
Jos tämä kirjoitus olisi pörssiyhtiön laatima, tässä lukisi, että yllä esitetty voi pitää paikkansa tai ei. Missään tapauksessa yhtiö ei kuitenkaan ota mitään vastuuta kirjoituksen oikeellisuudesta eikä sen mahdollisesti kolmannelle osapuolelle syntyvästä mielipahasta.

Ennalta odotettu Talvivaara-uutinen...

Ei kommentoitavaa...


Aamu-uutisia Pohjolan Sanomien nettisivuilta hiukan tuunattuna:


Päivitetty 30.1.2015 09:23, julkaistu 30.1.2015 07:07

Talvivaaran osakeyhtiö sai lisäaikaa



STT Helsinki
Espoon käräjäoikeus on myöntänyt lisäaikaa kaivososakeyhtiö Talvivaaran täydennetyn saneerausohjelman laatimiseen. Uusi takaraja on 13. maaliskuuta
Selvitysmies Pekka Jaatisen oli määrä jättää viimeistään tänään Talvivaaran emoyhtiötä koskeva täydennetty saneerausehdotuksensa Espoon käräjäoikeudelle.
Oman tiedotteensa mukaan Talvivaara selvittää erilaisia mahdollisuuksia osallistua uuden kaivosyhtiön toimintaan samassa yhteydessä, kun Talvivaara Sotkamon konkurssipesä päättää kaivostoimintojen myynnistä uudelle toimijalle.
– Talvivaaran toimiminen jatkossakin toiminnan jatkuvuuden periaatteella (going concern) ja täydennetyn saneerausohjelmaehdotuksen sisältö tulevat perustumaan siihen rooliin, joka yhtiöllä tulee mahdollisesti olemaan Talvivaaran kaivoksen tulevaisuudessa.
Talvivaaran rooli voidaan määrittää vasta, kun Talvivaara Sotkamon julkisselvittäjä on sopinut kaivoksen myynnistä ja kaivoksen liiketoiminnan jatkaja on tiedossa, tiedotteessa sanotaan.
Jaatinen esitti syyskuun lopussa jättämässään saneerausohjelmaehdotuksessa merkittäviä leikkauksia velkojien saataviin. Sittemmin yhtiön kaivostoimintaa pyörittävä tytäryhtiö Talvivaara Sotkamo on ajautunut konkurssiin.
Talvivaaran vielä saneerauksessa olevan emoyhtiön ja konkurssissa olevan tytäryhtiön Talvivaara Sotkamon kohtalot kietoutuvat tiiviisti toisiinsa. Emoyhtiön toiveena on ollut, että se olisi osa järjestelyä kaivostoiminnan jatkamiseksi Sotkamossa.
Kauppa yhtiön osakkeella on ollut keskeytyksissä marraskuusta lähtien.

Talvivaara-kello tikittää...


Uutta omistajaa etsitään kuumeisesti pesänselvittäjien toimesta ja yritetään ratkaista järkevällä, kestävällä tavalla vesiongelmat..


Talvivaaran nykyiset osakkeenomistajat "roikkuvat edelleen löyhässä hirressä". 


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Kotimaa  | 

Talvivaara Sotkamon rahat hupenevat – lisämiljoonia haetaan valtiolta todennäköisesti ennen vaaleja

Marraskuussa konkurssiin hakeutuneen kaivosyhtiö Talvivaara Sotkamon tie näyttää nousevan rahoituksen osalta pystyyn nopeammin kuin aiemmin arvioitiin. Valtio myönsi kaivosyhtiön konkurssipesälle 60 miljoonaa lisärahoitusta viime vuoden loppupuolella. Rahojen arvioitiin riittävän puoleksi vuodeksi, mutta yllättävät menoerät ovat syöneet varoja oletettua nopeammin.


Mika Lautanala.
Työ- ja elinkeinoministeriön Talvivaara-toimiston vetäjän Mika Lautanala. Kuva: Yle

Kaivosyhtiö Talvivaara Sotkamon kello tikittää. Konkurssipesän julkisselvittäjän mukaan ostajaehdokkaita on useita, mutta takeita kauppojen syntymiselle ei vielä ole.
Kaivosyhtiö on toiminut loppuvuodesta lähtien valtion lisärahoituksen turvin. Työ- ja elinkeinoministeriön Talvivaara-toimiston vetäjän Mika Lautanalan mukaan 60 miljoonan euron varat uhkaavat kuitenkin loppua oletettua aiemmin.
– Siellä on ollut erilaisia laitteiston huoltoon ja kunnostukseen liittyviä asioita, mitä on pitänyt ostaa. Viimeisenä tuli vielä 1,7 miljoonan euron ympäristövakuus, minkä he joutuivat maksamaan Kainuun ely-keskukselle. Kun tämmöisiä pieniä menoja on riittävästi, niin kyllä siitä kustannuksia kertyy, Lautanala kertoo.
Talvivaara-toimistossa pidetään erittäin todennäköisenä sitä, että ehdotus lisärahoituksesta tulee eduskunnan käsiteltäväksi vielä kevään aikana.
– Rahaa saatetaan tarvita ennen kuin uusi eduskunta on istumassa, minkä vuoksi tässä joudutaan varmaankin hakemaan lisärahoitusta ennen vaaleja, Mika Lautanala sanoo.
Mahdollisen lisärahoituksen euromäärä ei ole Lautanalan tiedossa, mutta hänen arvionsa tarpeesta liikkuu kymmenissä miljoonissa euroissa. Uudella päätöksellä voitaisiin pyrkiä kattamaan koko loppuvuoden rahoitustarve.
– Puhutaan varmaan vähintään saman suuruusluokan rahoista kuin aiemmalla kerralla.
Jos eduskunta hylkäisi Talvivaaran lisärahoituksen, seuraukset iskisivät työ- ja elinkeinoministeriön Talvivaara-toimiston mukaan loppukeväästä kaivosyhtiön ympäristöön.
– On hyvinkin todennäköistä, että vesiä ei pystyttäisi hallitsemaan siellä kaivosalueella. Ne alkaisivat tulvia yli, tai sitten jouduttaisiin ohjaamaan vedet sellaisille alueille, mihin ei ole ympäristölupaa, projektipäällikkö Mika Lautanala kuvailee riskejä.
Paperityöt lisäbudjetin valmistelun osalta kuuluvat valtiovarainministeriölle. Valtiovarainministeri Antti Rinne ei voinut kommentoida mahdollisen lisärahoituksen hakemista.