lauantai 24. helmikuuta 2018

Se on millimetreistä ja/tai sekunnin sadasosista kiinni...

Se on millimetreistä ja/tai sekunnin sadasosista kiinni muussakin kuin urheilussa...

Ajoin auton pari tuntia sitten päärakennuksen autotallista ulos. Autoon istuttuani minulla oli tunne, että auto oli hiukan oudossa asennossa eli liikaa toisessa reunassa.
Lähdin varovaisesti peruuttamaan, oikaisin hiukan autoa - en riittävästi - sillä oikea peili "hipaisi" ovenkarmia. Oikeastaan peilin kuori, sähköinen peili toimii ja peili on ehyt. 
Se oli millimetreistä kiinni. 
Jos olisin sekunnin sadasosassa ehtinyt jarruttaa, tilanne olisi ollut hallinnassa.
Hätä ei ole tämän näköinen, sillä se on se sama peili, jonka "muovikuoren" onnistuin rikkomaan noin kahdeksan vuotta sitten autoa talliin ajaessani. 
Laurilan Asennus Oy:n lasikuituekspertit loihtivat Söyringin Ahdin ohjeistamana uuden lasikuitukuoren. Se kesti tähän päivään saakka.
Tosin se on tälläkin hetkellä paikoillaan, siitä on kaksi palaa irti. Saattaapa olla, että seuraavassa vaiheessa harjoittelen superpikaliiman käyttöä... 

Katsoin netistä täysin uuden peilin hintoja, ei ole hinnankiroissa. toki sen voisi ostaa ja asennuttaa paikoilleen.

Toisaalta olen pohdiskellut jo vuosia - edellisistä ratkaisuista huolimatta - ostaa sellainen auto, jonka peilit saa käännetyksi kyljen suuntaisiksi ja/tai vaihtaa TOJA-kippilevy nykyaikaiseen lamellioveen. Viimeisessä ratkaisumallissa autotallin aukkoon saisi lähes 20 cm lisää leveyttä... 




perjantai 23. helmikuuta 2018

Hiihtolomavieraita etelästä viikolla 8 ja vähän muutakin...

Meillä on ollut hiihtolomavieraita etelästä viikolla 8 - ihan hyvä niin. Meillä on ollut lisäksi erittäin poikkeuksellinen edellä mainittu viikko elettävänä.

Ja alla oleva tekstini on varsinainen "sillisalaatti".

No joka tapauksessa meidän Pikkupuolellamme on ollut taas osittain väliaikaisesti asiallista ja tarpeellista käyttöä.
Lisäksi olen henkilökohtaisella tasolla saanut todeta "älypuhelinmaailman" menevän valtavin harppauksin eteenpäin. Tuntuu siltä, että peruskouluikäiset hiihtolomavieraamme ovat melkein syntyneet em. vempaimet käsissään. Käyttö on sen mukaista, oman arvioni mukaan erittäin taitavaa ja monipuolista. Havaintojeni mukaan he käyttivät puhumiseen kyseisiä laitteita erittäin vähän, ei juuri ollenkaan...

Olen käydyissä keskusteluissamme saanut ohjeistusta globaalimaailman ongelmista: Ilmastonmuutoksesta>maapallon lämpötilan noususta ja sen aiheuttamista kiistattomista vaikutuksista, erilaisista hiilijalanjälkiasioiden huomioon ottamisista, eettisistä ruoka-asioita, oikeudenmukaisesta verotuksesta, lainakorkojen mahdollisesta/todennäköisestä noususta, jne. ...
Toki en edellä mainituista aivan tietämätön ole minäkään ollut, mutta lisäinformaatio on aina paikallaan.
Sain ohjeistusta myös valtion varojen ohjauksesta "järkeviin" hankkeisiin mm. Helsingin tunneleihin tms., periferiassa olevat hankkeet m. Hailuodon siltahanke tuntui olevan järjetön. Landepaukuille liikaa ja yhteiskunnalle aivan liian kallis hanke... 

Politiikkakeskusteluissa yritin olla erittäin pidättyväinen, vaikka minua selvästi yritettiin psyykata mm. ottamaan kantaa naapurikunnan Keminmaan "suuren/pienen pojan" viimeaikaisiin toilailuihin. Sanoin mielipiteenäni, että asia on evvk-tasoa minulle.

Loppuviikosta luin Helsingin Sanomista, että Suomi on Pohjoismaiden pahin nokipölyä tuottava saastuttaja – Hiukkaset sairastuttavat ihmisiä ja sulattavat napajäätiköitä
Arktisen alueen lämpenemisestä noin neljännes on peräisin mustasta hiilestä eli nokipölystä. Suomen päästöt ovat Pohjoismaiden suurimmat, ja ne tulevat ennen muuta puun pienpoltosta – takoista ja saunan kiukaista.

Taisinpa mainita vieraillemme, että olen todennäköisesti Kemin Haukkarin pahin nokipölysaastuttaja, ollut vuosikymmeniä.
Edellä olevan artikkelin luettuani ihmettelen, miten me yleensä ollemme vielä täällä hengissä...

Minusta on tällä viikolla kehkeytynyt "käsintiskauksen työn sankari"! No se ei ole minulle mitään uutta, silla tykkään käsintiskaamisesta kuin hullu polkasta niin kuin hiukan ikävästi asian voin ilmaista. Miksi ihmeessä? Siksi, että siinä näkee konkreettisesti kättensä työn tuloksen. On mukava nostella tiskatut astiat astiakaappiin...

Sain kiitosta tehokkaasta muovi-, metalli- ja kompostoitavan kotitalousjätteen lajittelusta/kierrätyksestä > maailma pelastuu siltä osin.

Vakavasti puhuen/kirjoittaen toki viikolla 8 on ollut myös muitakin tärkeitä tapahtumia: Vaimolleni tehtiin Länsi-Pohjan keskussairaalassa keskiviikkona 21.02.2018 aamupäivällä lonkkleikkaus, oikea lonkka sai uuden nivelen, joka röntgenkuvassa näyttää upealta. Toipuminen on lähtenyt hyvin käyntiin.

Tänään perjantaina 23.02.2018 12 oli veljeni Eero Pyykön siunaustilaisuus Peurasaaren kappelissa. Veljeni kuoli Länsi-Pohjan keskussairaalan teho-osastolla perjantana 09.02.2018 aamulla. Monisairas ihminen ei enää jaksanut, viime kädessä heikko sydän loppui...

torstai 22. helmikuuta 2018

Teksti Facebook-sivulleni...

Kirjoitin hetki sitten Facebook-sivulleni alla olevan tekstin:
Että mitäkö mietin? En oikeastaan sen kummempia mutta todettakoon, että tein elämäni ensimmäisen makaroonilaatikon tänään aamulla vaimoni antaman ohjeen/reseptin mukaisesti.
Ohje oli toimiva ja tekotapakin ilmeisesti onnistunut, koska sain lastenlapsiltani kohtalaisen myönteistä palautetta aikaansaannoistani - hyvä niin.
Sanoin heille etteivät kovin paljon kehu mummolle suoritustani, etten joudu jatkossa jatkuvasti kokkihommiin...

maanantai 19. helmikuuta 2018

Talvivaaran muutos Terrafameksi > huippujuttu...

Takavuosina kirjoitin päntiönään, että lypsävää lehmää ei kannata tappaa. Varsinkin kun jo siihen aikaan kasoissa oli jo yli miljardin euron edestä tavaraa. Onneksi valtio (me) tuli hätiin, vaikka epäilys oli suuri...

Suora nettilainaus Tekniikka&Talous-lehdestä hiukan tuunattuna:

”Tästä tulee erittäin kannattava yritys”

Talvivaara-kohu on laantunut omistajan vaihduttua kaksi vuotta sitten. Toimitusjohtajan mukaan Terrafamen kaivos tuo tänä vuonna enemmän rahaa kuin vie.
 Jukka Lukkari
Kirjanmerkki Jaa Tulosta
Työjuhdat. Toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen nojailee kiviautoon, joka kuljettaa vuorokaudessa louhetta 10 000 tonnia. Viime vuonna Sotkamon kaivoksen tuotanto kaksinkertaistui vuoteen 2016 verrattuna.Työjuhdat. Toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen nojailee kiviautoon, joka kuljettaa vuorokaudessa louhetta 10 000 tonnia. Viime vuonna Sotkamon kaivoksen tuotanto kaksinkertaistui vuoteen 2016 verrattuna.
Tuskin monikaan aloittaa päiväänsä kuten kaivosyhtiö Terrafamen toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen. Lukkaroinen on innokas koripallomies, mutta aamulla tabletista ei kuitenkaan lävähdä ensimmäiseksi esiin Lauri Markkasen yön pistesaldo.
Kyllä minä joka aamu ensimmäisenä katson nikkelin hinnan”, Lukkaroinen toteaa.
Viime aikoina hintaa onkin ollut mukava seurata, sillä se on ollut rivakassa nousussa. Tämä näkyy suoraan sotkamolaisen kaivosyhtiön tuloksessa.
Lukkaroinen on ollut kaksi vuotta Terrafamen eli entisen Talvivaaran kaivoksen vetäjä.
Terrafame perustettiin kesällä 2015, kun Talvivaara ajautui valtion syliin.
”Kun minua kysyttiin toimitusjohtajan tehtävään, en tiennyt kaivoksesta paljoakaan vaan olin lehtitietojen varassa. Ensin piti kysyä, mikä tämä Terrafame oikein on. En myöskään ollut koskaan käynyt Sotkamossa”, Lukkaroinen muistelee lähtökohtiaan.
TKK:n koneosastolta vuonna 1990 valmistuneen Lukkaroisen tausta on pääosin suomalaisessa ja kansainvälisessä kemian- ja metsäteollisuudessa.
Mikä sai miehen hyväksymään pestin, joka ei todellakaan ollut maailman houkuttelevin? Talvivaarahan oli paininut vuosia suurissa ympäristö- ja muissa vaikeuksissa, ja kaivoksen tuotantokin oli ollut pysäytettynä ennen Terrafamen aloittamista.
”Olihan tämä haastava ja tälle alueelle erittäin merkittävä keissi. Minut vakuutti eniten se, että Terrafamen hallituksessa oli puheenjohtaja Lauri Ratian lisäksi muutakin arvostettua väkeä”, Lukkaroinen sanoo.
Millainen tiekartta kaivoksessa sitten laadittiin toiminnan uuden vaiheen käynnistyttyä?
Lauri Ratia kertoi suuntaviivat heti Terrafamen aloitettua: tavoite oli yltää kahden vuoden kuluessa 18 miljoonan malmitonnin tuotantoon ja kassavirran pitäisi kääntyä positiiviseksi vuosien 2017–2018 vaihteessa. Tavoitteita pidettiin yleisesti kovina.
”Tuotannon määrissä on menty suunnitelmien mukaan, ja kassavirrankin pitäisi olla positiivinen tämän vuoden lopulla”, Lukkaroinen kertoo.
”Ensimmäinen tehtävä oli uudistaa kaivoksen johtamis- ja turvallisuuskulttuuri. Prosessiteollisuudessa turvallisuus ja tuotannon tehokkuus kulkevat käsi kädessä.”
Tekemisen kulttuurin muutos onkin ollut Lukkaroisen mukaan merkittävä.
”Uskaltaisin sanoa, että olemme tehneet Suomen ennätyksen muuntautumisessa heikohkosta oppilaasta priimusluokkaan.”
Kun Terrafame aloitti, tapaturmataajuus oli liki 35, nyt se on 3,5. Luku kertoo poissaoloon johtaneiden tapaturmien määrän miljoonaa työtuntia kohti.
”Käytännön tavoite oli, että saisimme biokasoista liukenemaan metallia.”
Suuri ongelma oli edellisen omistajan epäonnistuminen veden käsittelyssä. Omistajan vaihtuessa kaivosalueella pursusi kymmenen miljoonaa kuutiota ylimääräistä vettä, jolla täytettiin muun muassa avolouhosta.
”Keskeistä oli saada bioliuotus kunnolla toimimaan, koska silloin prosessi haihduttaa tehokkaasti vettä. Tähän päästiin muun muassa pienentämällä liuotuskasoissa olevan murskeen raekokoa. Onnistuimme myös sitomaan ongelmia aiheuttaneen hienon kiviaineksen kiinni malmiin.”
Tällä hetkellä kaivosalueella on vettä alle kolme miljoonaa kuutiota.
”Viime vuonna poistimme alueelta sulfaattia 10 000 tonnia, kun luparaja on 16 300 tonnia.”
Lukkaroinen ei usko ongelmia enää syntyvän, vaikka vuotuinen sademäärä ylittäisi huomattavastikin Kainuulle normaalin 700 millin vuositason. Vuoden 2015 ennätyssateet olivat kaivos- alueella yli tuhat milliä.
Terrafame on kuitenkin hakenut poikkeuksellisten sateisten vuosien varalta lupaa nostaa vuotuiset sulfaattipäästöt 20 000 tonniin.
Kaivoksen ylösajo on edennyt vaiheittain. 
Aluksi ryhdyttiin lisäämään nikkeli-koboltin ja sinkin tuotantoa, ja nyt on ryhdytty ottamaan talteen myös kuparia, joka liukenee bioliuotuksessa viimeisenä.

Maailma kurkisti kuiluun Münchenin turvallisuus­konferenssissa ...

Totta: Syyria uppoaa pimeyteen > Turkki/kurdit/Syyria, mutta mitä tapahtuu Iran- Saudi-Arabia-Israel-rintamalla...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Ulkomaat    |   HS-analyysi

Maailma kurkisti kuiluun Münchenin turvallisuus­konferenssissa – ”Ei ole kauheasti valoa”

Turvallisuus­konferenssin anti: Ukrainassa ja Korean niemimaalla näkyy pientä kajastusta. Syyria uppoaa pimeyteen. Syvä luottamuspula pahentaa kilpavarustelua. Suomi piti konferenssissa matalaa profiilia.



Syyrialaiset pakenivat hallituksen ilmaiskua helmikuun 8. päivä Damaskoksen lähettyvillä.
MÜNCHEN

LOPUKSI Münchenissä palattiin sinne, mistä kaikki alkoi, Lähi-itään.

Kolmen suuren uskonnon ja loppumattomien veristen kriisien synnyinalue palasi valokeilaan Münchenin turvallisuuskonferenssin viimeisenä päivänä. Kriisit, jotka pitivät maailmaa pelossa menneinä vuosina, ovat entistä viheliäisempiä.

Bayerischer Hof -hotellin koristeellisessa juhlasalissa samalle puhujakorokkeelle oli ennen sunnuntaita mahtunut joukko valtiojohtajia ja vakavien kriisien osapuolia kautta maailman, mutta kun vuorossa olivat Iranin ja Saudi-Arabian ulkoministerit, lava oli liian pieni kahdelle.

Iranin Mohammad Javad Zarifin ja Saudi-Arabian Adel bin Ahmad Al-Jubeirin peräkkäiset puheenvuorot nostivat etusijalle kriiseistä verisimmän eli Syyrian sodan, jota on myös kutsuttu kolmanneksi maailmansodaksi yhdessä maassa.

Jo ennen kuin he olivat vuorossa jäädytti Israelin pääministeri Benjamin Netanyahu tunnelman hyökkäämällä omassa puheenvuorossaan erittäin raivoisasti Irania vastaan.

SUURENA huolena Syyrian rinnalle nousivat Münchenissä ydinaseet, joiden osalta tilanne on parilla mittarilla huonompi kuin se oli kylmän sodan aikana.

Keskinäisestä luottamuksesta tai sopimushalusta ei ollut mitään merkkiä, kun Venäjän entinen Washingtonin-suurlähettiläs Sergei Kisljak ja Yhdysvaltojen varaulkoministeri John Sullivan syyttivät lauantaina vuoronperään toistensa maita ydinasesopimusten rikkomisesta.

Kylmän sodan aikana Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton taitavat ydinaseneuvottelijat pystyivät sopimaan keinoista vähentää uhkaa maailman tuhoutumisesta ydinasesodalla. Vielä vuonna 2010 Yhdysvallat ja Venäjä solmivat uuden strategisten aseiden määrää rajoittavan sopimuksen, jonka määräykset astuivat kokonaisuudessaan voimaan kaksi viikkoa sitten.

Nyt vastaavan sopimuksen neuvottelemisesta ei olisi toivoakaan. Viron ulkoministeri Jüri Luik sanoi Münchenissä, että Venäjä pitää lännen aserajoitusehdotuksia salajuonena itseään vastaan. Samaan aikaan sekä Yhdysvallat että Venäjä kehittelevät uusia ydinaseita.

Oma uhkansa ovat Pohjois-Korean ydinaseet, jotka kuitenkin olivat Münchenissä yksi harvoista varovaisen toiveikkuuden aiheista. Olympialaisten Korean niemimaalle tuomaa liennytystä kiitettiin, vaikka siitä, että Pohjois-Korea luopuisi ydinaseistaan, ei ole mitään merkkiä.

TOIVEIKKUUTTA haettiin myös toisesta yllättävästä paikasta, eli Ukrainasta

Uudelleen virinnyt keskustelu kansainvälisten rauhanturvajoukkojen lähettämisestä Itä-Ukrainaan sai laajaa periaatteellista tukea, vaikka sen tueksi ei ollut mitään merkkejä tilanteen paranemisesta itse taistelualueella.

Turvallisuuskonferenssiin osallistunut presidentti Sauli Niinistö korosti HS:lle, että Ukrainan sota on Suomelle akuutein kriisi. Tiedotustilaisuudessa Niinistö sanoi, että Suomi olisi valmis osallistumaan joukoilla laajaan kansainvälisen operaatioon Itä-Ukrainassa, mikäli sellaisen päästään.

Myös Ruotsi on valmis osallistumaan operaatioon, puolustusministeri Peter Hultqvist kertoi uutistoimistoille.

Toisaalta Ukrainan kriisiä ratkovan niin sanotun Normandia-ryhmän eli Ukrainan, Venäjän, Ranskan ja Saksan Müncheniin aiottu kokous peruuntui perjantaina, kun Saksan ulkoministeri Sigmar Gabriel lähti Berliiniin ottamaan vastaan Turkin vankilasta vapauttamaa saksalais-turkkilaista toimittajaa Deniz Yüceliä. Uutta aikaa ei löytynyt tai haluttu löytää.

SUOMEN profiili turvallisuuskonferenssin julkisissa osuuksissa oli hyvin matala. Paikalla oli presidentti Niinistön lisäksi puolustusministeri Jussi Niinistö, muta kumpikaan heistä ei ollut puhujana eikä panelistina konferenssin avoimissa istunnoissa.

Presidentti Niinistö osallistui suljettuun arktisten alueiden turvallisuudesta. Sekä hänellä että puolustusministerillä oli joukko kahdenvälisiä tapaamisia, jotka ovat Münchenin konferenssin tärkeä osa.

Näkyvyydessä Suomi jäi selvästi jälkeen muun muassa Ruotsista, Norjasta ja Virosta. Viron presidentti Kersti Kaljulaid on ottanut itselleen nopeasti näkyvän rooli kansainvälisillä foorumeilla ja oli konferenssin kysytyimpiä puhujia.

MÜNCHENIN turvallisuuskonferenssi on asetelmaltaan hyvin poikkeuksellisen maailmanpolitiikan areena. Puheenvuorot ovat tarkkaan harkittuja, usein laskelmoidun näyttäviä ja niillä on myös monia eri yleisöjä.

Konferenssiin osallistunut Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen summaa konferenssin sisällön varsin lohduttomaksi.

”Maailmanpolitiikassa on tällä hetkellä valtavasti konfliktipotentiaalia ja paljon ennakoimattomuutta. Ratkaisemattomiin konflikteihin liittyvät riskit ovat nyt todella suuria, oli kyse Pohjois-Koreasta, Syyriasta tai Iranista. Ei ole kauheasti valoa.”

YHTEISTÄ puheenvuoroille oli se, ettei kellään ole halua sillanrakentajaksi. On kuin kukaan ei luottaisi siihen, että kriisit olisivat ratkottavissa.

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov oli monen muun tapaan puheessaan hyvin aggressiivinen. Hän ei vastannut Venäjän Syyria- ja Ukraina-politiikan sekä asevarustelun saamaan arvosteluun, vaan piti hyökkäystä parhaana tapana puolustautua.

Vain Saksan ulkoministerin Sigmar Gabriel otti asiakseen vedota kansainväliseen järjestykseen ja yhtenäisyyteen. Sen hän teki toki taitavasti, mutta puhe herätti myös kysymyksiä. Presidentti Niinistö tarttui puheen jälkeen Gabrielin ajatukseen siitä, että Venäjä-pakotteita voitaisiin purkaa jotenkin asteittain. Tätä Suomi ei halua.

Gabrielin puhetta kehysti vahvasti Saksan sisäpolitiikka. Gabriel saattoi hyvinkin pitää viimeisen puheensa, sillä hän taistelee nyt ulkoministerin pestinsä jatkosta.

Samasta syystä Saksan liittokansleri Angela Merkel ei ollut paikalla. Saksa on hallituksenmuodostamisessa välitilassa ja hallituksen kohtalo on demarien jäsenten käsissä. Äänestyksen tulos selviää kahden viikon päästä.

Merkelillä oli kuitenkin eräänlainen varjokonferenssi, sillä hän tapasi Berliinissä kaksi EU:n yhtenäisyyden kannalta ongelmallista kumppania, Puolan pääministerin Mateusz Morawieckin ja Britannian pääministerin Theresa Mayn.

MAY piti Münchenissä hyvin strategisen puheen. Viesti Münchenissä oli, että brexitin jälkeenkin Britannian ja EU:n puolustusyhteistyö jatkuisi.

May korosti hyvin näyttävästi Britannian tärkeyttä Euroopan sisäiselle ja ulkoiselle turvallisuudelle.

”Britannian asettaa nyt uudenlaisia ehtoja saadakseen hyvän brexit-sopimuksen”, Tiilikainen arvioi. ”Muuten Britannia ei jatkaisi yhteistyötä turvallisuuspolitiikassa.”

MAAILMAN konfliktit kärjistyvät Münchenissä myös uudella tavalla henkilökohtaisiksi, minkä Saksan vihreiden entinen johtaja Cem Özdemir sai Münchenissä kokea.

Turkin presidenttiä Recep Tayyip Erdoğania arvosteleva Özdemir liikkui poliisin turvaamana, sillä Turkin pääministerin Binali Yıldırıminturvamiesten arvioitiin olevan hänelle turvallisuusriski. Erdoğanin taannoisella Yhdysvaltain-vierailulla henkivartijat hakkasivat kurdeja puolustaneita mielenosoittajia.

sunnuntai 18. helmikuuta 2018

Sightseeing-ajelu Kemin keskustassa hetki sitten...

On kaunis, aurinkoinen talviaamu. Käväisin tänään aamutuimaan eräänlaisen pienimuotoisen sightseeing-ajelun Kemin keskustassa. 
Haukkarista lähdettyäni ajelin ensin Karjalahdelle kokeilemaan - minulle uuden - muovinkeräyskontin toimivuutta.
Olin kotona pistänyt muoviämpäreissä olleet kierrätysmuovit mustaan jätesäkkiin. Jätesäkistä ne oli helppo siirtää konttiin. Todennäköisesti tästä lähtien kierrätysmuovit pistämme lämpimässä varastotilassa suoraan jätesäkkiin, joten yksi välivaihe poistuu...

Karjalahdelta ajelin Ruutinpuiston vierustaa Hahtisaaren venesatamaan ja edelleen sisäsatamaan. Hyvin olivat uudet rivitalot rantaan asettuneet. Lisää rakennetaan - hyvä niin.

Safariyrittäjän moottorikelkat olivat rantatöyräällä. Muutamia pilkkijöitä oli jo nököttämässä merenjäällä. Hiihtäjiä oli liikkeellä. Lisäksi rannan ja merenjään tuntumassa liikkui muutamia turisteja.

Uteliaisuuttani ajelin Mansikkanokalle. Uutta, ympärivuotista Lumilinnaa oli jo aloitettu rakentamaan. Pohjatyöt olivat käynnistyneet.

Alueella oli työn touhua, taisipa safariyrittäjänkin henkilökuntaa/kalustoa olevan liikkeellä.

Lumilinnan läheisyydessä oli seitsemän upeaa turistibussia parkissa. Ohi ajaessani havaitsin ainakin neljässä oleva kiinankielistä tekstiä tuulilasiin kiinnitetyssä infolapussa.
Lumilinnan tuntumassa oli useita ryhmiä liikkeellä.

Ihan mukava pikareissu.

lauantai 17. helmikuuta 2018

Kuka vielä epäilee etteikö Venäjä vaikuttanut USA:n presidentinvaaleissa...



On mielenkiintoista seurata, mitä Yhdysvalloissa vielä tapahtuu em. osa-alueella.


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:


Analyysi: 37 sivua, jotka todistavat Venäjän hyökänneen USA:n demokraattista järjestelmää vastaan

Erikoissyyttäjä Muellerin venäläisille antamien syytteiden jälkeen putoaa pohja Trumpin väitteiltä, että Venäjä-tutkinta olisi demokraattien masinoima perusteeton noitavaino, kirjoittaa Ylen Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Paula Vilén.
Yhdysvaltojen politiikka



WASHINGTON
Jos joku vielä kuvitteli, että Venäjä ei sekaantunut Yhdysvaltain vuoden 2016 vaaleihin, kannattaa lukea erikoissyyttäjä Robert Muellerin useaa venäläistä vastaan nostamat syytteet 37-sivuisesta syytekirjelmästä.
Tässä perjantain uutispommissa käy yksityiskohtaisesti ilmi, miten perusteellisesti ja jo vuosia ennen vaaleja Venäjä aloitti vaikuttamisoperaationsa.
Pietarin trollitehtaalta paukutettiin yhdysvaltalaisiksi tekeytyen some- ja nettiviestintää, jonka tarkoitus oli ruokkia eripuraa yhdysvaltalaisten kesken.
Venäläiset loivat satoja tekaistuja yhdysvaltalaisilta vaikuttavia Facebook- ja Twitter-profiileja ja -ryhmiä. Twitterissä venäläiset ylläpitivät jopa Tennesseen republikaaneiksi itseään väittävää tiliä.
Lisäksi venäläiset hankkivat sosiaaliseen mediaan mainoksia, joita pystyttiin rahoittamaan yhdysvaltalaisella nettimaksupalvelulla yhdysvaltalaisilta varastettujen identiteettien turvin.
Venäläisiä myös jalkautui Yhdysvaltoihin. Heitä matkusti tärkeisiin vaa’ankieliosavaltioihin. He esiintyivät ruohonjuuritason aktiiveina, mutta venäläiset myös rekrytoivat ja maksoivat yhdysvaltalaisille erinäisiin poliittisiin mielenilmauksiin osallistumisesta.
Esimerkiksi eräälle yhdysvaltalaiselle maksettiin siitä, että hän keikkui Hillary Clintoniksi pukeutuneena mielenosoituksessa häkissä kaltereiden takana vankipuvussa.
Presidentti Donald Trumpille on ollut hankalaa syyttää Venäjää vaaleihin sekaantumisesta. Hän on toistuvasti ilmaissut, että kukaan ei voi tietää kuka vaalisekaantumisen takana oli. Venäjä, Kiina, joku muu taho vai joku yksittäinen hakkeri.
Trump on syyttänyt koko Venäjä-tutkintaa perusteettomaksi noitavainoksi, jonka demokraatit keksivät vaalitappiosta suivaantuneena.
Muellerin venäläisille antamien syytteiden jälkeen tältä väitteeltä putosi pohja niin että rysähti.
Tämän ymmärsi myös Trump, sillä hän ei enää epäillyt Venäjän sekaantumista venäläissyytteiden julkistamisen jälkeisessä tviitissään. Sen sijaan hän tulkitsi, että koska Venäjä aloitti operaationsa jo ennen kuin hän oli asettunut ehdolle, mitään vehkeilyä hänen ja Venäjän välillä ei ole.
Se on pitkälle mennyt tulkinta, sillä venäläisten saamia syytteitä esitellyt apulaisoikeusministeri Rod Rosensteinkin korosti, että TÄSSÄ kyseisessä syytekirjelmässä ei väitetä kenenkään yhdysvaltalaisen tietoisesti osallistuneen venäläisten laittomuuksiin.

Muellerin johtama Venäjä-tutkinta ei päättynyt näihin syytteisiin.
Lue lisää:
Erikoissyyttäjä Robert Muellerin syytekirjelmä The New York Times -lehden sivuilla (englanniksi)(siirryt toiseen palveluun)
Venäläisten sekaantumisesta Yhdysvaltain vaaleihin syytteet 13 venäläiselle ja kolmelle yhteisölle
Yle Pietarin trollitehtaalla – Näin Venäjän propagandaa rustataan kellon ympäri